Tekstit

Tuuli tuulee

Kuva
  Minna Mikkanen: Tuulentuomat WSOY. 2025. 170 s. Saatavana myös E-kirjana ja äänikirjana. Kustantamoiden kuningasta Werner Söderström -osakeyhtiötä ei ole totuttu pitämään suomalaisten viihdekirjailijoiden tyyssijana, mutta nyt sielläkin puhaltavat uudet tuulet: viime vuosina kepeämmän kirjallisuuden ystävät ovat saaneet tutustua helsinkiläisen Maija Kajannon menestyksekkääseen viisiosaiseen Kahvila Koivu -sarjaan ja nyt kuopiolainen Minna Mikkanen Sydänmaa-sarjallaan hyvää vauhtia seuraa perästä. Kustantaja auttaa myyntimenestyksessä siinä, että nämä julkaistaan noitten sähköllä käyvien kanavien lisäksi oikeina kirjoina, vaikkakin pehmeissä kansissa. Ne on tarkoitettu luettavaksi, ei kirjahyllyä koristamaan. Tässä WSOY seuraa tarkkaan sisustusmuotia, jossa laaja kotikirjasto ei enää ole sivistyskodin merkki, kuten minun aikanani. Ja nämä ovat hyvän mielen kirjoja, vaikka ihmiselämän ongelmiakaan ei lakaista maton alle. Näissä elämä ei ole taistelua. Alku on mielenkiintoinen. N...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Joka kuuseen kurkottaa?

Kuva
  Marjo Heiskanen: Magdan aaria  Siltala 235 s.Saatavana myös E-kirjana ja äänikirjana. Lukijana Erja Manto. Romaani alkaa vaikuttavasti. "Läsnä on jotain näkymätöntä, jotain unohdettua. Ja juuri silloin muistan kaiken: yhden poissaolossa loistaa toisen läsnäolo." (Hannele Rantala) Odotukset ovat siis korkealla, jos kaunokirjallinen teos alkaa edellä mainituilla sanoilla, sillä Eräs ystäväni on ahdistunut kirjoittamastani tekstistä. Se ei ole ennen kuulumatonta. Jälleen kerran kohosivat uuteen valoon jäljelle jääneet ystävät. Toiseksi romaani käsittelee melko harvinaista aihetta, klassista musiikkia, josta niin kovin pidän Ja onhan minulla kunnia tuntea  Oskar Merikanto Armas Järnefelt ja Jean Sibelius, Emmy Achte ja Pasi Jääskeläinen. Mary Gallen-Kallela, Aino Sibelius ja Maija Halonen, erinomaisa pianisteja. Magda on ikääntynyt, jalkavaivainen romanialaissyntyinen oopperadiiva, jonka itse Elena Ceaușescun taloudellinen tuki on aikanaan saatellut maailman suurille oopper...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rappioromantiikkaa

Kuva
  Solja Krapu-Kallio: Remonttitaitoisen unelma. 2025. Saatavilla E-kirjana ja äänikirjana 8 h 52 min No kah, siinäpä on minua koskettava nimi kirjalle! Sillä onhan se tämä Kanttilakin oikea remonttitaitoisen unelma.  Ja vähän samantapainen tarinakin, kun niinhän se ensin minun kuoleman jälkeen meidän Lyylikin kävi Helsingin yliopistossa oppia saamassa, ennen kuin löi hynttyyt yhteen pankinjohtaja Fjalar Andersinin kanssa ja alkoi remontoida tätä taloa, vaikka asuihan tässä tyttäreni Ellikin, mutta sata vuotta sitten eivät naiset remontoineet taloja, sellainen ei olisi tullut kuuloonkaan, vaikka toki saattoivat suunnittella ja veistellä mööpeleitä, kuten Elisabet Järnefeltin tytär Aino Sibelius teki. Kirjan päähenkilö Laurakin on perheensä ensimmäinen yliopistossa opiskellut, samoin kuin meidän Lyyli oli. Laura on karistellut pienen savolaiskylän tomut jaloistaan ja nyt, lähes 30 vuoden kuluttua, kun hänellä on edessään paljon hyvää, uusi virka lukion rehtorina Ruotsissa, Laur...
Lähetä kommentti
Lue lisää

KESÄVIERAETA JYLYHÄSALMELTA

Kuva
  Kirsi Pehkonen: Kesävieraita Jylhäsalmella. Karisto. 2025. Saatavilla myös äänikirjana ja E-kirjana. Jylyhäsalamella sitä sittä sattuu ja tapahtuu. En ossoo ihan matkija sitä huastamista mittee Jylyhäsalamella toemitettaa, mutta se erroo vähäsen kyllä siitä puhheenparresta mitä tiällä Kuopijossa lottuutettiin yheksännentoesta vuossaan loppupuolella. Kirjaelija, siis tämä Pehekosen Kirsi, kyllä väettää, että ee se Jylyhäsalami ou mikkää Vehemersaalm, missä Kirsi ite assuu. Ee sillä, ehän minnäi toen perrään minkään kenraal Jiärneveltin salongissa levveetä savvoo puhu toesin kun puojissa, kun tulloo mualaisija asijoemaan. Riittää niille, että jos käövät markkinoella tuomijokirkossa, nii siellä ite piispa Juuhansson herran sannoo paohoo niin hienolla kirjakielellä, että hyvä että minnäe sitä ymmärrän, vaekka taejjan ruohtit ja ranskat. No, lossi siellä joka tappaoksessa on niin ku Vehmersalamellae ja se tuop Jylyhäsalamelle niin junantuomat, ku muut matkustavaeset ja viep ite kylälä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuppaisista muijista

Kuva
  Kirsi Vainio-Korhonen:  Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura.  2018. 283 s. Äänikirja 6 h 24 min. Kyllä minä sitten olin syvästi järkyttynyt ja huolissani, kun sain tietää että nämä nuoret miesystäväni, kuten Järnefeltin Arvid ja jopa papin poika Jussi Brofeldt, joka nykyään Ahona tunnetaan, olivat olleet tekemisissä prostitutsioonin kanssa. Oi, onneksi en tiedä likaisia yksityiskohtia!   Mutta niin olivat huolissaan lähes 200 vuotta sitten myos venäläisen varuskunnan upseerit Turussa ja niinpä siellä päätettiin 1800-luvun alkupuolella kymmenen vuoden ajan panna pystyyn velvoittavat syynit. Mahdollisten seksuaalisten tekojen yksityiskohdat eivät sielläkään asiaa valvoneita herroja kiinnostaneet. Tarkastuksia oli myös Kuopiossa. Maksullisesta suhteesta rikokseksi prostituution teki vasta vuonna 1889 säädetty laki. Kirsi Vainio-Korhonen, kirjan tekijä, on laskenut, että jos Turun kaupungin lääkäri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kultakauden kattojen koettelijat

Kuva
  Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia. 2021. Like. 240 s. Äänikirja 7 h 52 min. Lukija: Krista Putkonen-Örn. Hyvä Hanna-Reetta! En oikein tiennyt, miten minä tämän kritikini kirjoittaisin, mutta sitten sen keksin: kirjoittaisin kirjeen, preivin, aivan kuten sinäkin ylöspanit ajatuksiasi tutkimistasi naisista kirjeen muotoon. Minun on hieman hämmentävää sinutella, sillä en minä sinutellut ystäviäniäkään, vaikka lapseni sinuttelivat minua, mitä pidettiin ennen kuulumattomana. Mutta vielä ennenkuulumattomampaa oli se, että Aino Sibelius (o.s.Järnefelt) vanhempine veljineen sinuttelivat äitiään Elisabetia. Koska se jos mikä oli kultakauden emansipationia, ja koska et sitä kirjassasi kerro, et ehkä tiedä, mutta täällä minun salissani sen olen personallisesti saanut todistaa. Sus siunatkoon! Siri von Essen, Jakarlan kartanon perijätär, miten saatoitkaan solmia naimakaupan sellaisen naistenvihaajan, kuin August Strindbergin kanssa! Kyllä siitä ei hyvä ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Alistettuja vai ammattinsa naisia?

Kuva
 Moona Laakso: Naisia, jotka etsivät suurta tulta. Into. 2024. 240 s. Äänikirja 8 h 12 min. Pidin tämän kirjan omakohtaisuudesta: kirjailija on tutustunut aiheeseensa: matkustaa Säynätsalossa Elissa Aallon jalanjäljillä ja kirjoittaa Järvenpäässä, josta käsin käy Suvirannassa. Mutta sitä ihmettelen myös, että pitääkö sitä jokainen kirjailijan tunnetila suhteessa tutkittavaan panna ylös? No, se on nyt kirjallisuudessa muotia.  Toistoakin on paljon. Lukijalle tulee kyllä vähemmästäkin selväksi, häntä tulee kunnioittaa. Asioita katsotaan nykynaisen näkökulmasta ja tämä kyllä häiritsee ja paljon. Vaikka Moona Laakso sanoo, että on toimittaja, eikä tutkija, niin jos yrittää analysoida sata vuotta sitten eläneiden ihmisten elämää ja sen valintoja, niin on syytä tuntea vähän historiaa. Kaikkea ei uskallettu paljastaa kirjeissä ja päiväkirjoissakaan, vaikka ovathan ne jälkipolville toki kiinnostavaa materiaalia. Mutta t noämä kirja ilman muuta toimii herättäjänä ja johdattajana naist...
Lähetä kommentti
Lue lisää