Satukunigattaresta sepitettyä

Riitta Konttinen. Tarinankertoja. Anni Swanin elämä. 2022. Siltala. 437 s.

Tämän biografian avasin hartaana. Kertoohan se ystäväpariskuntani Eero ja Saimi Järnefeltin kälystä ja pikkusisaresta Annista. Hänestä minä odotin paljon, kun sain käsiini vuonna 1896 hänen esikoissatukokoelmansa. Luin sitä pienelle tyttären tyttärelleni Kertulle. 

Anni Swan syntyi vuonna 1875 suomenmielisen lehtimiehen ja opettajan Gustaf Swanin perheeseen. Yhdeksäksi mustaksi joutseneksi heitä tyttäriä sanottiinkin, tarkoittihan heidän sukunimensä joutsenta. 

Isän tiedettiin toivoneen perheeseen poikaa ja sen takia Swanin neideiksi jääneet tyttäret olivat ylen ihastuneita, että Anni toi sukuun kolme suloista poikalasta: Anteron, Sulevin ja Maunon. Annin henkilökohtaisen elämän suurin suru olikin Sulevi-pojan menehtyminen keuhkotaudin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen. Minä tämän murheen niin hyvin tunnen. 

Anni vietti onnellisen lapsuuden kirjojen parissa metsissä vaellellen. Sivistyshenkinen isä koulutti kaikki tyttärensä, Anni valitsi kansakoulun opettajattaren uran ja jo nuorena hospitanttina Jyväskylän seminaarissa - ah, mitä muistoja tulviikaan mieleeni - sepitti lehtorien lapsille satuja - ja sai tulevalta musiikkimieheltä Ilmari Hannikaiselta nimen "hyvä noita". 

Jo noihin aikoihin Annia alettiin nimittää satukunigattareksi: lukemattomat sadut ja nuorten romaanit, kuten Pikkupappilassa, Iris rukka, Tottisalmen perillinen ja Ollin oppivuodet ovat kuluneet useiden sukupolvien käsissä.

Mutta vihdoin monen vuoden piirityksen jälkeen myös Viisas-Manninen, nuori ensimmäisen polven sivistynyt Kangasniemen juurevalta Rasinkankaalta, runoilija, suomentaja ja professori, onnistui valloittamaan Annin sydämen ja heidän avioliitostaan tuli pitkä ja onnellinen. Annille tärkeitä asioita olivat toveriavioliitto ja taloudellinen itsenäisyys. Niin, sellainenhan se oli minunkin toiveeni. Yhteisiä asioita heille olivat luonto, kirjailijan ammatti ja ylipäätään kiinnostus kirjallisuuteen. Molemmilla oli kiihkeät luonteet ja kova kaipuu yksinäisyyteen.

Vaikka elämänsä korkeassa keskipäivässä Anni viihtyi yhtä hyvin Kangasniemen Kotavuoren huvilassa niin suloiset suvipäivät kuin sodan pitkät vuodet, hän loisti 

iltapukujuhlissa Töölön Museokadulla, hallitsihan hän itse lukaalia Katajanokalla.

Kirja etenee kronologisesti. Mutta alkaisiko rohvessyör Konttisella jo ikä painaa, kun oli 75 vuoden kunnioitettavassa iässä kirjan julkaistuaan? Sivuille on nimittäin jäänyt myös toistoa. Sen sijaan hän taitavasti, kuten Aino Sibeliuksesta kertovassa kirjassaankin, pystyy perehtymään myös muiden kuin naiskuvataiteilijoiden elämään, vaikka hän taidehistorioitsija onkin. Mutta yhdistäähän Erik Järnefelt, joka niin usein täällä minunkin salissani istuskeli, nämä kaksi naista, Annin ja Ainon, ja Anni puolestaan oli tyttöpäänä hyvä ystävä Ainon ja Erikin Elisabet-äidin kanssa, jonka henkilöä niin usein hyvällä muistelen. Ja kun nuori Anni nousi Wirkkalan vekselillä ulos junavaunusta, niin yhtä usein ajuri vei hänet Elisabetin luo Vieremään kuin sisaren Arvid-langon luo Rantalaan. 

Yleensä en anna kirjavinkkejä muista kuin naiselämäkerroista. Mutta nyt teen poikkeuksen, sillä Anni kuuluu sellaiseen minun vaikutusaikani jälkeisiin kulttuuripiireihin, joista on kirjoitettu, jotka ovat kirjoittaneet itsestään ja joita on tutkittu. Menihän perheen poika Antero Manninen naimisiin Haavion sivistysperheen tyttären Katrin kanssa. 

 Arjava, Hellevi (toim.): Juuret Rasikankaalla. Otto Mannisen ja hänen sisarustensa kirjeenvaihtoa 1897–1913. 

Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta

Arjava, Hellevi: Minne pääsi kiltti tyttö.

Lyly, Pentti: Otto Manninen- säikeiden runoilija 

Manninen, Antero: Hyväonnisen miehen muistikuvia. 

Manninen, Antero (toim.): Yhdeksän mustaa joutsenta: Swanin sisarusten kirjeitä, kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia autonomian ajan Suomessa. 

Manninen, Antero (toim.): Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa: Swanin sisarusten kirjeitä. Kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia itsenäisessä Suomessa.

Manninen, Antero (toim.): Kotavuoresta rakkaudella. Neljän sukupolven muistikuvia ja kirjeenvaihtoa kuuden sukupolven saarihuvilasta. 

Manninen, Antero & Arjava, Hellevi (toim.): Silkkihienot siteet. Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898–1908. 

Lisäksi:

Kahden. Martti Haavion ja Elsa Enäjärven päiväkirjat ja kirjeet 1920-27

Yhdessä. Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1928-1939.

Sodassa - Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion kirjeet 1939-1940

Autius lehtipuissa : Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1942-1951 : parielämäkerran päätösosa

Haavio, Katarina & Koskimies, Satu: 50-luvun tytöt: päiväkirjat 1951–1956. 

Haavio, Katarina & Koskimies, Satu: 50-luvun teinit: päiväkirjat ja kirjeet 1957–1960. 

Haavio, Katarina & Koskimies, Satu (toim.): 50-luvun tyttöjen ystävät: ystävyyskirjeet 1952–1960.